Energiatehokas korjausrakentaminen – miten vanha talo saadaan säästämään energiaa?
Moni vanhempi talo kuluttaa enemmän energiaa kuin olisi tarpeen. Syitä on monia: eristeet ovat ohuita, saumat vuotavat, ilmanvaihto on epätasapainossa tai lämmitysjärjestelmä on vanhentunut. Hyvä uutinen on se, että energiatehokkuutta voi parantaa vaiheittain ja järkevillä ratkaisuilla - ilman että koko rakennusta täytyy purkaa auki.
Tässä käytännön keinot, joilla energiankulutus saadaan kuriin vanhoissa rakennuksissa.
1. Yläpohjan eristys – paras säästö pienimmällä vaivalla
Lämpö karkaa ylöspäin, ja siksi yläpohja on yleensä ensimmäinen paikka, josta energiatehokkuutta kannattaa parantaa. Monissa 60–90-luvun taloissa eristettä on vain murto-osa nykyisestä tasosta.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
- eristepaksuuden kasvattamista 100–200 mm
- ilmavuotojen tiivistämistä ennen eristyksen lisäämistä
- kunnon tarkastusta: ettei vanhan rakenteen alla ole kosteutta
Hyvin tehty yläpohjan eristys näkyy suoraan lämmityslaskussa ja on yleensä paras hinta–hyöty-toimenpide koko talossa.
2. Seinien lisäeristys – ei aina järkevin ratkaisu
Seinien lisäeristys ei ole kaikissa taloissa yhtä suoraviivaista. Vanhoissa taloissa on monenlaisia rakenneratkaisuja, ja jokainen kohde on arvioitava erikseen.
Vaihtoehtoja:
- ulkopuolinen lisäeristys + uusi ulkoverhous
- sisäpuolinen lisäeristys vain silloin, kun rakenne sen sallii
- hirsiseinissä usein riittää ilmavuotojen tiivistäminen, ei paksuja lisäkerroksia
Tärkeintä on välttää kosteusteknisiä riskejä. Kaikkea ei kannata eristää “varmuuden vuoksi”.
3. Ikkunoiden ja ovien tiivistyksen merkitys
Ikkunat ja ovet vaikuttavat energiatehokkuuteen enemmän vetoisuuden kuin u-arvon kautta. Hyvin tiivistetty vanha ikkuna voi toimia yllättävän hyvin, kun taas huonot tiivisteet voivat pilata muuten hyvän julkisivun.
Käytännön ratkaisut:
- tiivisteiden vaihto
- puitteiden oikaisu
- karmin ja seinärakenteen välisten vuotojen tiivistys
- ikkunoiden vaihto, jos rakenne on selvästi elinkaarensa päässä
Usein riittää, että ikkunat laitetaan kuntoon – koko julkisivua ei tarvitse sen takia uusia.
4. Lämmitysjärjestelmän päivitys tai säätö
Lämmitysjärjestelmä on talon energiankulutuksen ydin. Toimiva järjestelmä voi silti olla kallis, jos jako on epätasapainossa tai ohjaus on vanhentunut.
Käytännön parannuksia:
- ilma-ilma-lämpöpumpun lisääminen suoralle sähkölämmitykselle
- ilma-vesi-lämpöpumppu, kun halutaan säästää vesikiertoisen lämmityksen kanssa
- maalämpö, jos talossa on iso kulutus tai öljylämmitys
- vesikiertoisen lämmityksen tasapainotus
- termostaattien vaihto nykyaikaisiin
- lämmityksen ohjausjärjestelmän päivitys
Mikään edellä mainituista ei ole “kaikki tai ei mitään” – usein pienet säädöt tuovat jo selviä säästöjä.
5. Ilmanvaihto kuntoon – tasapaino ratkaisee
Ilmanvaihto liittyy sekä energiatehokkuuteen että asumismukavuuteen. Vanhoissa taloissa tyypillisiä ongelmia ovat:
- täysin painovoimainen ilmanvaihto, joka toimii liian heikosti
- tukkoutuneet poistot
- liiallinen alipaine
- epätiiviit välipohjat ja seinälinjat
Parannusvaihtoehtoja:
- painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen ja korvausilmareittien lisääminen
- koneellinen ilmanvaihto LTO:lla (lämmöntalteenotto)
- kylpyhuoneiden ja WC-tilojen poiston parantaminen
- ilmavuotojen tiivistys rakenteiden sisällä
Tärkein asia: ilmanvaihto ei saa olla “liian tiivis” eikä täysin hallitsematon. Molemmat syövät energiaa ja lisäävät riskejä.
Yhteenveto
Energiatehokkuuden parantaminen vanhassa talossa ei ole yhden toimenpiteen projekti. Parhaat tulokset saadaan, kun toimet tehdään järjestyksessä ja kohteen ehdoilla:
1. yläpohjan eristys
2. ilmavuotojen tiivistys
3. ikkunoiden ja ovien kunnostus
4. lämmitysjärjestelmän säätö tai päivitys
5. ilmanvaihdon tasapainotus
Kun perusasiat ovat kunnossa, talo kuluttaa vähemmän energiaa ja on samalla miellyttävämpi asua.
